Politiikan ja ideologioiden maailmassa meille yleensä esitetään vain kaksi vaihtoehtoa, ja tämän jälkeen kehotetaan tekemään valinta tässä ladatussa viitekehyksessä. Vasemmisto kertoi meille 1930-luvulla, että meidän tulee valita kommunismin ja fasismin väliltä: että nämä olivat ainoat meille avoimet vaihtoehdot. Nykypäivän amerikkalaisten taloustieteilijöiden maailmassa meidän oletetaan valitsevan ”vapaiden markkinoiden” monetaristien ja keynesiläisten väliltä; ja meidän odotetaan asettavan suurta painoarvoa tarkkaan määrään, jolla valtiomme tulisi laajentaa rahan tarjontaa tai valtion alijäämän täsmälliseen tasoon.
Kolmas vaihtoehto on käytännössä unohdettu – kaukana pikkumaisista kiistoista valtion raha- ja talouspolitiikan ”sekoituksen” suhteesta. Sillä lähes kukaan ei harkitse kolmatta vaihtoehtoa: kaikenlaisen valtiollisen vaikutusvallan ja kontrollin hävittämistä rahan tarjonnasta tai itse asiassa kaikista ja jokaisesta talousjärjestelmän osasesta. Tämän on laiminlyöty todellinen tie vapaisiin markkinoihin: polku, jota on raivannut ja jonka puolesta on taistellut yksinäinen, vaikeuksia läpikäynyt, huomattava ja häikäisevän luova taloustieteilijä: Ludwig von Mises. Ei ole liioittelua sanoa, että jos maailma joskus pääsee eroon valtiojohtoisuuden lamaannuttavasta vaikutuksesta tai tosiaankin, jos taloustiede koskaan palaa kestävään ja paikkansapitävään taloudellisen analyysin kehittämiseen, molemmat joutuvat hylkäämään nykyiset suonsa ja siirtymään vakaammalle perustalle, jonka Ludwig von Mises on meille luonut.