13. Yhteenveto

Mitä olemme oppineet rahasta vapaassa yhteiskunnassa? Olemme oppineet, että kaikki raha on saanut alkunsa, ja sen täytyy saada alkunsa, vapaiden markkinoiden vaihdon välineeksi valitsemasta tarpeellisesta hyödykkeestä. Rahayksikkö on yksinkertaisesti rahahyödykkeen painoyksikkö – yleensä metallin kuten kullan tai hopean. Vapailla markkinoilla rahaksi valitut hyödykkeet, niiden muoto ja rakenne, jätetään vapaiden yksilöiden vapaasti päätettäviksi. Yksityinen rahanlyönti on näin ollen yhtä laillista ja hyödyllistä kuin mikä tahansa muukin liiketoiminta. Rahan ”hinta” on sen ostovoima suhteessa kaikkiin tuotteisiin markkinoilla, ja tämän määrää rahan tarjonta ja jokaisen yksilön kysyntä rahalle. Kaikki valtion yritelmät rahan hinnan kiinnittämiseksi tulevat häiritsemään ihmisten rahan kysynnän tyydyttymistä. Jos ihmiset pitävät käytännöllisempänä käyttää useampaa kuin yhtä metallia rahana, niiden välinen vaihtokurssi markkinoilla määräytyy suhteellisten kysyntöjen ja tarjontojen perusteella ja pyrkii olemaan yhtenevä niiden vastaavien ostovoimien suhteiden kanssa. Kun metallitarjonta riittää markkinoille rahaksi, mikään tarjonnan lisäys ei voi parantaa sen rahallista tehtävää. Rahatarjonnan lisäys tulee tämän jälkeen vain laimentamaan jokaisen rahaunssin vaikuttavuutta ilman taloutta tukevaa vaikutusta. Kasvanut kulta- tai hopeavaranto täyttää kuitenkin useampia metallin ei-rahallisia tarpeita (koriste-esineet, teollinen käyttö jne.) ja on näin ollen yhteiskunnallisesti hyödyllistä. Inflaatio (metallivarannon kasvulla kattamaton rahakorvikkeiden lisääntyminen) ei ole koskaan yhteiskunnallisesti hyödyllistä vaan ainoastaan hyödyttää joitain ihmisiä muiden kustannuksella. Inflaatio petollisena omaisuuden loukkauksena ei olisi mahdollista vapailla markkinoilla.

Yhteenvetona, vapaus voi hoitaa rahajärjestelmää yhtä suurenmoisesti kuin se hoitaa muutakin taloutta. Vastoin monia kirjoittajia, rahassa ei ole mitään erityistä, joka vaatii laajaa valtion sääntelypolitiikkaa. Tässäkin asiassa vapaat ihmiset täyttävät parhaiten ja kaikkein joustavimmin kaikki taloudelliset tarpeensa. Rahalle, kuten kaikille muillekin ihmisen toimille, ”vapaus on järjestyksen äiti, ei tytär”.

< edellinen sivu | seuraava sivu >
Kirjan sisällysluettelo