Kappale 8: Kaksi eläintarhaa

Jatkaessaan matkaansa Jonathan pähkäili tämän ongelmallisen saaren sääntöjä. Eiväthän ihmiset varmasti eläisi lakien kanssa, jotka tekevät heidät niin onnettomiksi? Täytyy olla olemassa jokin hyvä syy. Maa näytti niin vihreältä ja ilma kovin pehmeältä ja lämpöiseltä – tämän tulisi olla paratiisi. Jonathan hidasti vauhtiaan kulkiessaan läpi kaupungin.

Hän saapui tielle jota reunusti molemmilta puolilta valtava rauta-aita. Aidan takana hänen oikealla puolellaan seisoi monen kokoisia ja muotoisia omituisia eläimiä – tiikereitä, seeproja, apinoita – liian monia laskettavaksi. Vasemmalla toisen aidan takana harppoi tusinoittain miehiä ja naisia, joilla kaikilla oli mustavalkoraitaiset paidat ja housut. Nämä kaksi ryhmää kasvotusten vastakkaisilla puolilla tietä vaikuttivat eriskummalliselta. Jonathan huomasi miehen mustassa univormussa patukkaa pyörittämässä, ja lähestyi vartijaa hänen marssiessaan lukittujen porttien väliä.

”Mihin näitä aitoja käytetään?” Jonathan kysyi kohteliaasti.

Säilyttäen säännöllisen jalkojen ja nuijan rytmin vartija vastasi ylpeänä: ”Se ympäröi eläintarhaamme”.

”Vai niin”, Jonathan vastasi tuijottaen karvaisten eläinten ryhmää tarttumahännillään hyppimässä häkin seinistä.

Vartija jatkoi luentoa, tottuneena tehtyään opastuskäyntejä paikallisille lapsille. ”Näetkö tuolla suurenmoisen määrän erilaisia eläimiä?”

Hän viittasi tien oikealle puolelle. ”Ne on tuotu meille ympäri maailmaa. Aita pitää eläimet turvallisesti paikassa, jossa ihmiset voivat tutkia niitä. Vieraita eläimiähän ei voi päästää vaeltelemaan ympäriinsä ja vahingoittamaan yhteiskuntaa, tiedäthän.”

”Vau!” Jonathan huudahti. ”On täytynyt maksaa omaisuuksia tuoda eläimet tänne ja pitää niistä huolta.”

Vartija hymyili Jonathanille ja pyöritti kevyesti päätään. ”En maksa mitään eläintarhasta. Kaikki Corrumpossa maksavat eläintarhaveroa.”

”Kaikki?” Jonathan kysyi tiedostaen hyvin tyhjien taskujensa pohjat.

”No, jotkut ihmiset yrittävät välttää vastuitaan. Nämä vastahakoiset kansalaiset sanovat, ettei heillä ole mitään mielenkiintoa eläintarhaan. Toiset taas kieltäytyvät, koska heidän mukaansa eläimiä tulisi tutkia niiden luontaisessa elinympäristössä.”

Vartija kääntyi kohden tien vasemmalla puolen olevaa aitaa ja kolkutteli raskasta rautaporttia pampullaan. ”Kun kansalaiset kieltäytyvät maksamasta eläintarhaveroa, kiinteistöveroa, pituusveroa tai ikkunaveroa, laitamme heidät tänne – turvallisesti näiden kaltereiden taakse. Siten näitä omituisia ihmisiä voidaan tutkia. Myös heitä estetään vaeltelemasta ympäriinsä ja vahingoittamasta yhteiskuntaa.”

Jonathanin päätä alkoi epäuskosta huimaamaan. Vertaillen kahta kalterien takaista ryhmää hän kummasteli maksaisiko hän vartijan ja kahden eläintarhan ylläpidosta. Hän tarttui rautatangoista ja tarkasteli raitapukuisten vankien ylpeitä kasvoja. Sitten hän tutki vartijan pöyhkeää kasvojen ilmettä, joka jatkoi marssimistaan edestakaisin patukkaansa pyöritellen.

Sama vanha keltainen kissa pyöri kaltereiden välistä sisään ja ulos etsien maukasta evästä. Vartija takoi kalteria kuuluvasti nuijallaan ja kissa pinkaisi Jonathanin jalkojen taakse. Sen jälkeen se istahti nuolemaan etutassujaan ja raapimaan kirppuja vahingoittuneen korvansa takaa.

”Pidät varmaan hiiristä? Suuresta määrästä hiiriä”, Jonathan sanoi. Taputtaen sitä päälaelle, Jonathan nimesi uuden ystävänsä: ”Miten olisi ’Mices’? Mices, olet ollut molemmilla puolilla aitaa. Kummalla puolella kaltereita ovat suuremmat vahingontekijät?”


 

 

 

 

Silloin kun laki ja moraali ovat keskenään ristiriidassa, kansalainen löytää itsensä julmasta valinta¬tilanteesta moraalinsa kadottamisen ja lakien kunnioituksen kadottamisen väliltä.

Frédéric Bastiat

 

 

 

 

 

 

Valtio edustaa väkivaltaa keskittyneessä ja organisoituneessa muodossa.

Gandhi

 

 

 

 
Sinulla ei ole oikeutta nimittää toista henkilöä aloittamaan puolestasi voimankäyttöä muita vastaan.

Ote Jonathan Gulliblen perusperiaatteista

Ajatuksia keskustelulle

  • Tuleeko ihmiset pakottaa maksamaan eläintarhasta?
  • Millaisia syitä voi olla maksamattomuudelle?
  • Mitä tapahtuu ihmisille, jotka kieltäytyvät maksamasta tällaista veroa?
  • Kummalla puolella aitaa ovat ihmiset, jotka vahingoittavat muita?
  • Esimerkkejä?
  • Eettisiä näkökohtia?

Kommentit

Byrokraatit hallinnoivat poliitikkojen säätämiä lakeja. Tässä asemassa he pystyvät vaikuttamaan poliitikkoihin lakien säätämisessä. He eivät ole vaaleilla valittuja ja vastuussa yleisölle, silti he pystyvät kontrolloimaan lähes jokaista julkisen elämän yksityiskohtaa – monasti omine tarkoitusperineen ja henkilökohtaisine pyrkimyksineen.

Kaikki byrokraatit ovat virkamiehiä, mutta alemmat virkamiehet eivät välttämättä ole yhtä paljon tekemisissä lakien hallinnoimisen kanssa.  Virkamiehet (ts. armeijaan kuulumattomat) ovat vaaleilla valitsemattomia ja palkattu palvelemaan siviiliväestöä (eli sinua ja minua!). Heihin kuuluvat lupien myöntäjät, liikenteenvalvojat, kuntien työntekijät, julkisten eläintarhojen työntekijät ja vankiloiden valvojat.

Oletko tyytyväinen rahojesi käytöstä asioihin, joita et käytä? Onko oikein, että meitä sakotetaan, rangaistaan ja laitetaan jopa vankilaan jättäessämme maksamatta palveluista, jotka tuottavat ainoastaan mielihyvää jollekin toiselle?

Jos valtion tai kuntien tarjoamista palveluista huomioidaan kuinka monia niistä käyttää ainoastaan pieni osa väestöä, on helposti nähtävissä, että yksityiset palvelut ovat paljon reilumpi järjestelmä. Yksityiset yritykset ovat motivoituneempia palvelemaan tehokkaasti ihmisiä, jotka ovat valmiita maksamaan palveluista. Ainoastaan palveluita käyttävät ihmiset maksavat. Kilpailu asiakkaista luo kannustimen tarjota kilpailukykyistä palvelua, hintoja  ja asiakaspalvelua. Niitä henkilöitä, jotka eivät ole kiinnostuneet palvelusta, ei tehdä köyhemmiksi laittamalla heidät maksamaan palveluista, joita he eivät tarvitse. Nämä ihmiset säästäisivät rahansa palveluihin, joita he pitävät itselleen hyödyllisinä.

Taustaa

Tätä kappaletta innoitti pääasiassa paikalliset havaijilaiset uutiset ja argumentit eläintarhan maksamisesta. Esillä on asia siitä miten markkinat saattavat tarjota.

Kissa sisällytettiin tarinaan tuomaan hiukan persoonallisuutta, joku jolle Jonathan voi silloin tällöin kommentoida. Kissan nimi on itse asiassa hyvin lähellä vapaiden markkinoiden taloustieteilijän  Ludwig von Misesin nimeä ilman sen kummempaa syvempää merkitystä – ainoastaan pelkkä kanssamatkustaja.

Vuonna 1982 perustettu Ludwig von Mises instituutti on ainutlaatuinen koulutuksellinen organisaatio, joka on omistettu Ludwig von Misesin työlle ja itävaltalaisen taloustieteen edistämiselle. Ludwigin vaimo, kaunis Margit Serency, palveli Mises instituutin puheenjohtajana. Kosiessaan häntä Mises varoitti, että vaikka hän tulisi kirjoittamaan paljon rahasta, hänelle ei tulisi koskaan olemaan sitä paljoa!

Viitteitä

Hyviä viitteitä julkisiin ja yksityisiin yrityksiin löytyy Alan Burrisin teoksesta A Liberty Primer, Taneyn kirjasta A Market for Liberty ja David Friedmanin teoksesta The Machinery for Freedom.

Von Misesin keskeiset teoriat on mahdollista ladata osoitteesta: http://www.mises.org/.

Yksityistämisestä, katso Reason Public Policy Institute: http://www.privatization.org.