Ludwig von Misesiä (1881-1973) pidetään laajalti yhtenä 1900-luvun tärkeimmistä taloustieteilijöistä ja yhteiskuntafilosofeista. Hänen kirjoituksensa ovat herättäneet toisen maailmansodan jälkeen libertaristisen renessanssin ensin Yhdysvalloissa ja myöhemmin Euroopassa ja muissa maanosissa. Näistä kirjoituksista viisi teosta nousevat esiin: Theorie des Geldes und der Umlaufsmittel (”Teoria rahasta ja luotosta”; 1912), Die Gemeinwirtschaft: Untersuchungen über den Sozialismus (”Sosialismi”; 1922), Human Action (“Ihmisen toiminta”; 1949), Theory and History (“Teoria ja historia”; 1957) ja Ultimate Foundations of Economic Science (“Taloustieteen perimmäiset perustat”; 1962). Näillä teoksilla Mises teki uraauurtavia saavutuksia useille taloudellisen analyysin osa-alueille: rahasta suhdannevaihteluille, talousjärjestelmille, riskille, tietoteorialle, metodologialle ja talouspolitiikalle. Mutta ennen kaikkea hän kehitti realistisen ja kattavan järjestelmän ajattelulle, jota hän kutsui prakseologiaksi. Näin hän loi perustan nykyaikaisen taloustieteen itävaltalaisen koulukunnan työlle ja hänellä oli myös vahva vaikutus tämän päivän libertarististen poliitikkojen ajatteluun kuten Ron Pauliin (ja myös osittain teekutsuliikkeeseen) Yhdysvalloissa ja Vaclav Klausiin ja muihin Euroopassa.
Tämä kirja on mitä loistavin johdatus Misesiin ja hänen työhönsä. Se ilmestyi alunperin vuonna 1973 ”Bramble minikirjana” (Oakley R. Bramblen Lansingista, Michiganista, julkaisemana) ja siitä on otettu useita uusintapainoksia, merkittävimpänä Ludwig von Misesin teoksen Planning for Freedom liitteenä. Kirjan kirjoittaja, Murray Rothbard (1926-1995) oli Misesin New York yliopiston seminaarin jäsen 1950-luvulla. Hän oli myös itsekin huomattava taloustieteilijä ja yhteiskuntafilosofi, jolla oli valtava vaikutus libertaristiseen liikkeeseen Yhdysvalloissa. Eritoten Rothbard kirjoitti taloustieteen tutkielman (Man, Economy, and State, 1962) ja suurenmoisen poliittisen filosofian esseen (The Ethics of Liberty, 1982), jossa hän kritisoi, kehitti ja jalosti Misesin ajattelua. Siten toivon, että tämä nykyinen painos herättää kiinnostuksen suomalaisissa lukijoissa molempien, sekä Misesin että Rothbardin, tuotantoon.
Jörg Guido Hülsmann
Taloustieteen professori
Angersin yliopisto
< edellinen sivu | seuraava sivu >