Monet ihmiset uskovat, että vapaat markkinat, huolimatta joistain tunnustetuista eduista, ovat epäjärjestyksen ja kaaoksen tila. Mitään ei ”suunnitella”, kaikki on riskialtista. Valtion käskyvalta toisaalta vaikuttaa yksinkertaiselta ja järjestelmälliseltä; määräyksiä annetaan ja niitä totellaan. Millään muulla talouden osa-alueella tämä myytti ei ole yhtä vallitseva kuin rahan osalla. Ilmeisesti vähintäänkin rahan täytyy olla valtion tiukassa kontrollissa. Mutta raha on talouden elinehto; se on kaikkien maksutapahtumien välikappale. Jos valtiolla on käskyvalta rahaan, se on saavuttanut jo merkittävän komentopaikan talouden hallitsemiseksi, ja turvannut ponnahduslaudan täyteen sosialismiin. Olemme nähneet, että vapaat rahamarkkinat vastoin yleisiä uskomuksia eivät olisi kaoottiset; että itse asiassa ne olisivat esikuvallisen järjestäytyneet ja tehokkaat.
Mitä olemme sitten oppineet valtiosta ja rahasta? Olemme nähneet, että vuosisatojen saatossa valtio on askel askeleelta tunkeutunut vapaille markkinoille ja ottanut rahajärjestelmän täydellisesti hallintaansa. Olemme nähneet, että jokainen määräys, joskus ulkoisesti viattomalta näyttävä, on synnyttänyt uusia ja pidemmälle meneviä määräyksiä. Olemme nähneet, että valtiot ovat luontaisesti inflatorisia, koska inflaatio on houkutteleva keino hankkia tuloja valtiolle ja sen suosimille ryhmille. Hidasta mutta varmaa rahaohjaksien haltuunottoa on näin ollen käytetty (a) inflatoimaan taloutta valtion päättämää tahtia ja (b) tuomaan sosialistinen suunta koko taloudelle.
Lisäksi valtion sekaantuminen rahaan ei ole pelkästään tuonut suunnatonta tyranniaa maailmaan; se on myös tuonut kaaosta eikä järjestystä. Se on pirstonut rauhalliset, tuottavat maailmanmarkkinat ja hajottanut ne tuhansiin palasiin, missä kaupankäyntiä ja sijoittamista vaikeutetaan ja häiritään lukemattomilla määrillä rajoituksia, kontrolleja, keinotekoisia vaihtosuhteita, valuuttojen romahduksia ja niin edelleen. Se on edesauttanut synnyttämään sotia muuntamalla rauhallisen kanssakäymisen maailman sotivien valuuttablokkien viidakoksi. Lyhyesti sanottuna huomaamme, että pakottaminen, niin rahassa kuten muissakin asioissa, ei tuo järjestystä vaan konflikteja ja kaaosta.