Tämän kirjan ensipainoksen jälkeen rahallisen väliintulon kannattajat ovat niittäneet sitä mitä ovat kylväneetkin. Maailman rahakriisi helmi-maaliskuussa 1973, ja sitä heinäkuussa seurannut dollarin sukellus, oli ainoastaan tuorein kiihtyvässä sarjassa kriisejä, jotka tarjoavat varsinaisen oppikirjakuvauksen analyysistamme valtion väliintulon väistämättömistä seurauksista rahajärjestelmässä. Sen jälkeen, kun kukin kriisi on tilapäisesti tyynnytetty ”laastariratkaisulla”, länsivaltiot äänekkäästi ilmoittavat, että maailman rahajärjestelmä on nyt saatu vahvalle pohjalle ja että kaikki rahakriisit on ratkaistu. Presidentti Nixon meni jopa niin pitkälle että kutsui vuoden 1971 joulukuun 18:nnen päivän Smithsonian sopimusta ”suurimmaksi rahasopimukseksi maailman historiassa” vain nähdäkseen tämän suurimman sopimuksen romahtavan vähän yli vuodessa. Jokainen ”ratkaisu” on murentunut nopeammin kuin sen edeltäjä.
Nykyisen rahallisen kaaoksen ymmärtämiseksi on tarpeellista selvittää lyhyesti kansainväliset rahalliset kehitysvaiheet 1900-luvulla ja käsittää, kuinka jokainen sarja hataria inflationaarisia väliintuloja on romahtanut sisäisiin ongelmiinsa, ainoastaan valmistaakseen tien uudelle kierrokselle väliintuloja. Maailman rahajärjestyksen historia 1900-luvulla voidaan jakaa yhdeksään vaiheeseen. Tutkikaamme jokaista vuorollaan.
RSS-syöte