Nähtyämme, kuinka raha sai alkunsa ja mitä se tekee, voimme kysyä: kuinka rahahyödykettä käytetään? Tarkemmin sanottuna, mikä on rahan varanto tai tarjonta yhteiskunnassa ja kuinka sitä vaihdetaan?
Ensinnäkin, suurin osa kaupankäynnistä konkreettisilla, fyysisillä tuotteilla perustuu painoon. Paino on konkreettisesta hyödykkeestä erottuva osa, joten kauppaa käydään painoyksiköillä kuten tonneilla, paunoilla, unsseilla, graaneilla, grammoilla jne.1 Kulta ei ole poikkeus. Kultaa, kuten muitakin hyödykkeitä, vaihdetaan painoyksiköinä.2
On ilmiselvää, että kaupankäyntiin valitun yhteisen yksikön suuruudella ei ole merkitystä taloustieteilijälle. Joku maa metrijärjestelmässä suosii mittauksessa grammoja; Englanti tai Amerikka suosii tunnistuksessa graaneja tai unsseja. Kaikki painoyksiköt ovat muunnettavissa keskenään; yksi punta vastaa kuuttatoista unssia; yksi unssi vastaa 437,5 graania tai 28,35 grammaa jne. Mikäli kulta valitaan rahaksi, laskennassa käytetyn kultayksikön koko on epäolennainen. Jones voi myydä takin Amerikassa yhdellä unssilla kultaa tai 28,35 grammalla Ranskassa; kummatkin hinnat ovat identtiset.
Kaikki tämä saattaa vaikuttaa itsestäänselvyyksien pyörittelyltä paitsi, että suuri määrä kärsimystä maailmassa olisi voitu välttää, jos ihmiset olisivat täysin ymmärtäneet nämä yksinkertaiset totuudet. Esimerkiksi lähes kaikki pitävät rahaa abstraktina yksikkönä tähän tai tuohon, kutakin ainutlaatuisesti tiettyyn maahan liittyvänä. Jopa silloin, kun maat olivat ”kultakannassa”, ihmiset ajattelivat samalla tavalla. Amerikan rahaa olivat ”dollarit”, Ranskan rahaa ”frangit”, Saksan rahaa ”markat” jne. Nämä kaikki olivat eittämättä kultaan sidottuja, mutta niitä pidettiin riippumattomina ja itsenäisinä ja tästä syystä valtioiden oli helppo ”irtautua kultakannasta”. Silti kaikki nämä nimet olivat vain kullan tai hopean painoyksiköiden nimiä.
Brittiläinen punta tarkoitti alkujaan paunan painoa hopeaa. Entä dollari? Dollari sai alkunsa yleisesti käytetystä nimestä unssin painolle hopeaa böömiläisen kreivi Schlickin 1500-luvulla lyömissä kolikoissa. Kreivi Schlick asui Joachimin Laaksossa tai Joachimsthalissa. Kreivin kolikot saavuttivat suuren maineen tasalaatuisuutensa ja puhdasmetallisuutensa vuoksi, ja niitä kutsuttiin laajalti ”Joachimin taalereiksi” tai lopulta ”taalereiksi”. Nimi ”dollari” muodostui viimein ”taalerista”.
Näin ollen vapailla markkinoilla erilaiset nimet, joita yksiköillä voi olla, ovat yksinkertaisesti vain painoyksiköiden määritelmiä. Kun olimme ”kultakannassa” ennen vuotta 1933, ihmiset tapasivat sanoa, että ”kullan hinta” oli ”kiinnitetty kahteenkymmeneen dollariin kultaunssia kohden”. Mutta tämä oli vaarallisen harhaanjohtava tapa tarkastella rahaamme. Todellisuudessa ”dollari” oli määritelty nimeksi (noin) 1/20 unssille kultaa. Tämän vuoksi oli harhaanjohtavaa puhua ”vaihtokursseista” yhden maan valuutasta toiseen. ”Punta” ei todellisuudessa ”vaihtunut” viiteen ”dollariin”. 3 Dollari oli määritelty 1/20 kultaunssiksi ja punnalla, joka oli tuolloin määritelty nimeksi 1/4 kultaunssille, vaihtoi yksinkertaisesti 5/20 kultaunssia. Tällaiset vaihdannat ja nimien suuri kirjo olivat selvästikin sekavia ja harhaanjohtavia. Kuinka ne saivat alkunsa esitetään myöhemmin luvussa valtion sekaantumisesta rahaan. Täysin vapailla markkinoilla kultaa vaihdettaisiin suoraan ”grammoina”, graaneina tai unsseina, ja sekavat nimet kuten dollari, frangi jne. olisivat tarpeettomia. Tämän vuoksi käsittelemme tässä osiossa rahan vaihdantaa suoraan unsseina tai grammoina.
Vapaat markkinat valitsevat epäilemättä yhteiseksi yksikökseen rahahyödykkeen kaikkein käytännöllisimmässä koossa. Jos platina olisi rahana, sitä todennäköisesti vaihdettaisiin unssin murto-osina; jos käytettäisiin rautaa, sitä laskettaisiin paunoina tai tonneina. Selvästikään koolla ei ole merkitystä taloustieteilijälle.
1 Jopa nimellisesti tilavuuden perusteella vaihdettavat tavarat (paali, vakka, jne.) epäsuorasti olettavat standardipainon tilavuusyksikköä kohden.
2 Yksi kullan kardinaalihyveistä rahana on sen homogeenisuus – toisin kuin monissa muissa hyödykkeissä siinä ei ole laatueroja. Unssi puhdasta kultaa vastaa mitä tahansa muuta unssia puhdasta kultaa toiselta puolelta maapalloa.
3 Itse asiassa punta vaihtui 4,87 dollariin, mutta käytämme 5 dollaria laskennan helpottamiseksi.