Kappale 9: Rahan tekeminen

Jonathan, Mices kumppaninaan, jatkoi matkaa. Rakennukset suurenivat ja kadut täyttyivät ihmisistä. Jalkakäytävät tekivät kävelemisestä helpompaa, jopa polvillaan käveleville. Kulkiessaan suuren tiilitalon ohi hän kuuli yläpuoleltaan koneen ulvontaa. Nopeatempoinen nakutus kuulosti painokoneelta. ”Ehkä se on kaupungin sanomalehti”, Jonathan ajatteli ääneen, ikään kuin vastausta kissalta odottaen. ”Hieno juttu! Silloin voin lukea kaiken saaresta.”

Pikaisesti hän kääntyi kulman ympäri etsien sisäänkäyntiä ja törmäsi katukiveyksellä hienosti pukeutuneeseen käsikädessä kulkevaan pariskuntaan. ”Anteeksi”, Jonathan ilmaisi, ”täälläkö kaupungin lehteä painetaan?”

Rouva hymyili ja herrasmies korjasi Jonathania. ”Luulenpa, että olet erehtynyt, nuori mies. Tämä on virallinen rahan luomisen virasto, ei sanomalehti.”

”Vai niin”, Jonathan sanoi pettyneenä. ”Toivoin löytäväni jonkin merkittävän painon.”

”Piristyhän”, mies sanoi. ”Ei ole olemassa merkitykseltään suurempaa painoa kuin tämä virasto. Eikö näin olekin, rakkaani?” Mies taputti naisen hansikaskättä.

”Pitää paikkansa”, nainen sanoi tirskuen. ”Virasto saa aikaan paljon onnellisuutta painamallaan rahalla.”

”Sehän kuulostaa upealta!” Jonathan sanoi innoissaan. ”Raha tekisi minut nyt varmasti onnelliseksi. Jos voisin painaa hiukan rahaa, niin…”

”Voi ei!” mies sanoi paheksuvasti. Hän heilutti sormeaan Jonathan kasvojen edessä. ”Se ei tule kysymykseen.”

”Luonnollisesti”, nainen sanoi myötäillen. ”Rahan painajia, joita hallitsijoiden neuvosto ei ole valtuuttanut, kutsutaan ’väärentäjiksi’ ja heidät heitetään telkien taakse. Emme suvaitse konnia.”

Mies nyökkäili ponnekkaasti. ”Kun väärentäjät painavat väärää rahaansa ja kuluttavat sitä, rahaa on liikaa kierrossa. Hinnat nousevat – palkoista, säästöistä ja eläkkeistä tulee arvottomia. Se on puhdasta varkautta!”

Jonathan rypisti kulmiaan. Mitä hän ei ollut ymmärtänyt? ”Luulin, että sanoitte suuren määrän rahaa painamisen tekevän ihmiset onnellisiksi.”

”Kyllä, se pitää paikkansa”, nainen vastasi. ”Sillä oletuksella…”

”…että se on virallisesti painettua”, mies keskeytti ennen kuin hän pystyi lopettamaan. Pariskunta tunsi toisensa niin hyvin, että he saattoivat loppuun toistensa lauseet. Mies vetäisi takkinsa taskusta suuren nahkalompakon ja otti esiin paperinpalan Jonathanille esitelläkseen. Osoittaen hallitsijoiden neuvoston virallista leimaa hän huomautti, ”Katso, tässä. Siinä sanotaan ’laillinen maksuväline’ ja se tekee tästä virallista rahaa.”

”Virallisen rahan painamista kutsutaan ’rahapolitiikaksi’”, nainen jatkoi aivan kuin hän olisi lainannut koulussa opetetusta tekstistä. ”Rahapolitiikka on osa kokonaissuunnitelmaa.”

Laittaen lompakkonsa pois mies lisäsi: ”Jos se on virallista, silloin ne, jotka laskevat tätä ’laillista maksuvälinettä’ liikkeelle, eivät ole varkaita.”

”Eivät tosiaankaan!” nainen kommentoi. ”Hallitsijoiden neuvosto kuluttaa tätä laillista maksuvälinettä meidän puolestamme.”

”Kyllä, ja he ovat erittäin anteliaita”, mies vastasi silmäniskulla. ”He käyttävät virallista rahaa heidän uskollisiin alamaisiinsa, erityisesti niihin, jotka auttavat heitä tulemaan valituiksi.”

”Vielä yksi kysymys, ellette pahastu”, Jonathan jatkoi. ”Sanoitte, että kun väärennettyä rahaa on kaikkialla, hinnat nousevat ja palkoista, säästöistä ja eläkkeistä tulee arvottomia. Eikö näin tapahdu myös tämän laillisen maksuvälineen kanssa?”

Pariskunta katsoi toisiaan riemuisasti. Herrasmies vastasi, ”No, hinnat kyllä nousevat, mutta olemme tyytyväisiä, kun hallitsijoilla on enemmän rahaa meihin kulutettavaksi. On niin paljon työllistettyjen, työttömien, poikkeuksellisten, poikkeuksettomien, nuorien, ei-nuorien, köyhien ja ei-köyhien tarpeita.”

Nainen lisäsi: ”Hallitsijat tutkivat pikkutarkasti hintaongelmiemme syitä. Pääsyyllisiksi he ovat löytäneet huonon onnen ja huonon sään. Luonnonoikut aiheuttavat nousevat hinnat ja laskevan elintason – erityisesti metsämaillamme ja maatiloillamme.”

”Nimenomaan!” huudahti hänen seuralaisensa. ”Saartamme ympäröivät katastrofit, jotka tuhoavat talouttamme korkeilla hinnoilla. Puun ja ruuan korkeat hinnat tulevat jonain päivänä koitumaan varmasti tuhoksemme.”

”Ja halvat hinnat”, nainen huudahti. ”Ulkopuoliset verisellä kilpailullaan yrittävät aina myydä meille kynttilöitä ja takkeja turmiollisen alhaisilla hinnoilla. Viisas hallitsijoiden neuvostomme kohtelee ankarasti myös näitä hirviöitä!” Kääntyen seuralaisensa puoleen nainen kiskaisi kärsimättömästi häntä hihasta.

” Olet oikeassa”, mies sanoi hänelle. ”Toivottavasti ymmärrät, nuori mies. Meillä on tapaaminen investointipankkiirimme kanssa. Meidän täytyy päästä mukaan maa-alueiden ja arvometallien noususuhdanteeseen. Mennään, kultaseni.” Herrasmies nosti hattuaan, rouva kumarsi kohteliaasti ja molemmat toivottivat Jonathanille hyväntuuliset jäähyväiset.


 

 

 

 

Miksi leipä on edullisempaa kuin timantit? Koska timantteja on vähemmän saatavilla kuin leipää.

Murray Rothbard

 

 

 

 

 

 

Vastapainettua rahaa täynnä olevat pankit ovat innokkaasti lainaamassa sitä.

Alan Burris, A Liberty Primer

 

 

Sillä hyveitä voi esiintyä ainoastaan, kun on vapaus valita. Tämä on aidosti vapaan yhteiskunnan lähtökohta.

Ote Jonathan Gulliblen perusperiaatteista

 

 

Ainoa tapa poistaa raha politiikasta on poistaa politiikka rahan tekemisestä.

Richard M. Salsman

 

 

 


Inflaatiota käsitteleviin konferensseihin osallistuvat tavanmukaisesti poliitikot, jotka aiheuttavat sen ja taloustieteilijät, jotka osoittavat kuinka se tehdään.

Richard Needham, 1977
 

Ajatuksia keskustelulle

  • Onko hyvä vai huono asia painaa paljon rahaa?
  • Kuka päättää?
  • Kuinka vaikutukset kohdistuvat ihmisiin erilailla?
  • Onko olemassa eroa väärentäjien ja virallisten rahan painajien välillä?
  • Auttaisiko sukupolvesta toiseen suurin piirtein paikallaan pysyvät hinnat ihmisiä ymmärtämään arvoa ja suunnittelemaan elämäänsä?
  • Ketä syytetään hintojen noususta?
  • Esimerkkejä?
  • Mitä eettisiä näkökohtia sisältyy?

Kommentit

Perunan arvo muodostuu myynnissä olevien perunoiden määrästä.

Pidetään sinua esimerkin vuoksi perunaviljelijänä ja naapuriasi omenoiden viljelijänä. Sovit antavasi hänelle kymmenen perunaa kymmenestä hänen omenastaan. Yhtäkkiä perunoita tulee paljon saataville. Nyt perunasi eivät ole enää yhtä arvokas vaihdannan väline. Naapuri saattaa haluta 20 sinun perunaa hänen vain kymmenestä omenasta.

Samoin on asian laita rahan kohdalla. Jos seteleistä on pulaa, rahasta tulee arvokkaampaa. Pystyt ostamaan paljon tavaroita kymmenellä setelilläsi. Toisaalta, jos markkinat täyttyvät seteleistä, jokainen seteli on vähemmän arvoinen. Kuluttajana joudut käyttämään enemmän seteleitä saadaksesi saman määrän tuotteita kuin aiemmin. Jokainen seteli on nyt vähemmän arvoinen.

Onko sillä merkitystä, että valtio painaa yhä lisää rahaa? Kyllä. Ei ainoastaan, koska se vähentää maan rahan arvoa, vaan myös koska ne, jotka saavat käsiinsä ensin vastapainetun rahan, pystyvät ostamaan ennen kuin hinnat nousevat. Hetken aikaa ihmiset sanovat asioiden muuttuneen paremmiksi, koska rahaa on enemmän liikkeellä. Kuitenkin kun raha on kiertänyt monien käsien kautta, se saapuu kiinteiden tulojen ja säästäjien käsiin, jotka ansaitsevat saman määrän, mutta tarvitsevat enemmän seteleitä saadakseen tuotteita.

Tätä kutsutaan inflaatioksi. Tämä valtion rooli on usein sivuutettu, kun kauppiaita sekä maanviljelijöitä syytetään korkeammista hinnoista.

Rahan hallitseminen on yksi monista tavoista varmistaa monet asiat: valtion osastojen määrän kasvu; palkkiot suosituille ryhmille ja yrityksille; ja korvaukset vaalien peukaloinnista.

Valtiot, toisin kuin yksityiset yritykset, eivät hanki rahaa vapaaehtoisilla maksuilla palveluistaan. Valtiot joutuvat etsimään tapoja pakottaa ihmiset antamaan rahansa. Tätä kutsutaan verotukseksi. Mutta verotus on epäsuosittua. Joten valtion vaihtoehtoinen ratkaisu ongelmaan on painaa lisää rahaa. Talous vaikuttaa tulevan toimeen paremmin lisärahan kiertäessä taloudessa – hetken aikaa. Sitten inflaatio saavuttaa ja kaikista tuotteista tulee kalliimpia. Rahan painaminen ennen vaaleja on ovela keino saada ihmiset pitämään vallitsevaa puoluetta suosiossa. Inflaation vaikutukset tullaan huomaamaan vasta vaalien jälkeen. Silloin äänestäjien on liian myöhäistä toimia.

Rahan väärentämisen vaikutus vastaa toisten palkkojen, säästöjen ja eläkkeiden varastamista. Valtiot eivät pidä yksityisten rahapainojen kilpailusta, joten ne tekevät muille laittomaksi painaa rahaa. Jos ihmisillä olisi vapaus valita, he eivät valitsisi rahaa, joka menettäisi arvoaan, vaan valitsisivat vakaamman rahan. Mutta valtiot eivät pidä myöskään tästä kilpailusta. Sen vuoksi ne tekevät rahansa käytöstä pakollista, toisin sanoen laillisen maksuvälineen.

Taustaa

Kauppiaat tarvitsevat jonkin objektin, joka on laajasti hyväksytty, kestävä ja sopiva mittaamaan tuotteiden välistä arvoa. Jalometallit kuten kulta ja hopea ovat osoittautuneet ylivoimaiseksi palvelemaan tätä tarkoitusta. Kultasepät ja pankkiirit käyttivät sen jälkeen paperikuitteja kullasta ja hopeasta lisätäkseen vaihdannan turvallisuutta ja mukavuutta. Pankkien ja valuuttojen välinen kilpailu yhdessä tiukan henkilökohtaisen vastuun kanssa pitivät valuutat vakaina, koska ihmiset olisivat kieltäytyneet käyttämästä arvoansa menettäviä valuuttoja (inflatoituneita).

Vuonna 1844 Sir Robert Peel järjesti Peel lainsäädännön, joka antoi valtion keskuspankille monopolin setelirahojen liikkeellelaskuun.

Viitteitä

Murray Rothbardin valaiseva kirja Mitä valtion on tehnyt rahallemme? on miellyttävää luettavaa ja se tuo esiin rahan ja pankkitoiminnan historian.

Friedrich Hayekin Denationalisation of Money käy läpi ajatusta laillinen maksuväline lakien päättämisestä ja kilpailun sallimisesta valuutoissa. Walter Blockin Defending the Undefendable osuus väärentämisestä on hauska lukukokemus.

Ludwig von Mises instituutissa on vaadittu paluuta takaisin kultakantaan, toisten taas vaatiessa valinnanvapautta valuuttoihin ja laillinen maksuväline lakien päättämistä: http://www.mises.org.

Raha- ja pankkitoiminnan politiikasta katso: http://www.cato.org/research/mon-st.html.

Monien maiden taseet ja vastuuraportit ovat mielenkiintoista luettavaa. Niitä löytyy etsimällä maan keskuspankin nimellä.